Pitkäaikaistyöttömien näkymät kirkastuvat

Työttömiä Ähtärissä. Kuva: Alex E. Proimos

Vaikka Suomi on jo virallisestikin taantumassa, ei kaikilla kuitenkaan mene entistä huonommin. Esimerkiksi monen pitkäaikaistyöttömän elämässä on näkynyt positiivisia signaaleja työllistymistä ajatellen. Yksi näistä tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuvista työttömistä on ähtäriläinen Matti Virtanen, 54, jolla on jo 14 työtöntä vuotta takana. Virtanen jäi työttömäksi vuonna 1998, kun siihen asti kymmenille ähtäriläisille leivän tuonut perinteinen Vääräkosken kartonkitehdas meni konkurssiin. Konkurssi ja siitä seurannut työttömyys on ollut Virtasellekin kova pala.

- Tehtaan lopettamisesta lähtien olen enemmän ja vähemmän aktiivisesti hakenut työtä, mutta en ole kertaakaan edes haastatteluun päässyt. Ikinä hakemuksiini ei tullut edes vastausta. Siis tähän asti. Mutta nyt näyttää hyvältä. Olen viimeisen puolen vuoden aikana hakenut pariakymmentä työpaikkaa ja ilokseni olen saanut paljon kieltäviä vastauksia. Ainakin parista paikasta tuli paperikirje kotiin ja varsinkin sähköpostiin on hylkääviä viestejä tullut useita kappaleita. Ja yksi toimitusjohtaja ihan soitti ja kertoi, että hakemaani varastomiehen paikkaan oli valittu joku nuorempi. Vaikka en olekaan vielä työllistynyt niin täytyy sanoa, että kyllähän tilanne näyttää nyt paljon paremmalta kuin vaikka vuosi sitten. Silloin ei kukaan vaivautunut edes ilmoittamaan, että en ole paikkaa saanut. Nyt tosiaan postia tulee viikoittain. Hyvältä tuntuu, ilmeisesti työnantajatkin alkaa arvostaa vähän enemmän meitä yli viiskymppisiä, antavat meillekin jo jotain arvoa, Virtanen sanoo.

Virtanen ei ole ainoa, jolla on positiivinen käsitys pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksista. Samanlaista viestiä on tullut useilta muiltakin työttömiltä, eli trendi on yleinen.

- Työnantajat ovat kiitettävästi aktivoituneet hylkäysilmoitusten lähettämisessä. Harvassa ovat enää ne, jotka palkkaavat jonkun muun ilmoittamatta siitä, Virtanen iloitsee.

Matti Virtasen tilanne näyttää muutenkin hyvältä, pitkään sitkeistä selkävaivoista kärsittyään hän on saanut kuntoutettua selkänsä, ja nyt entinen tehdastyöntekijä on joka tapauksessa työllistymässä maaliskuun alusta.

- Aloitan palkkatuella Ähtärin Ekotorilla huonekalujen korjaushommissa. Tarkoitus olisi painaa koko puoli vuotta alusta loppuun, jos vain selkä kestää, Virtanen kertoo.

Lue lisää

Osa kehyskunnista yhteistyöhön - kuntajohtajat kokoontuivat Iitissä

Muutamat suurempien kaupunkien kehyskunnat ovat aloittaneet ylimaakunnallisen yhteistyön, jonka tarkoituksena on säilyttää hankkeeseen osallistuvien kuntien itsenäisyys ja riippumattomuus naapurikunnista. Näiden ns. verenimijäkuntien päättäjät kokoontuivat viime viikonloppuna Iiittiin, jossa sopimus yhteistyöstä allekirjoitettiin. Iitti valikoitui kokouspaikaksi sen esimerkillisen toiminnan ansiosta. Iitti kieltäytyi liittymästä Kouvolaan ja haluaisi irtautua koko Kymenlaakson maakunnasta ja liittyä Päijät-Hämeeseen. Erikoisen Iitistä tekee se, että se ylipäätään haluaa liittyä johonkin. Sopimuksen allekirjoittaneita kuntapäättäjiä leimaa se, että heidän edustamansa kunnat eivät yleensä halua liittyä mihinkään.

- Olisi hulluutta liittyä Poriin. Miksi ihmeessä niin tekisimme, kun voimme käyttää hyväksemme Poria ja sen palveluja osallistumatta sen kustannuksiin millään lailla, ihmetteli Ulvilan kaupunginjohtaja Johannes Moilanne.

Paikalla olevien kuntapäättäjien mielipide kuntaliitoksiin olikin kategorisen kielteinen. Muuramen kunnanjohtaja Kari Ahonranta jopa väläytteli muutosta yhteisöverolakiin kehyskuntien hyväksi.
- On mielestäni törkeää, että Muuramesta Jyväskylään pendelöivien työntekijöiden avustuksella yritykset maksavat yhteisöveroa, joka jää kokonaisuudessaan Jyväskylään. Ainakin osa veroista pitäisi tulouttaa Muurameen, Ahonranta tuohtuu.

Samoilla linjoilla on Siilinjärven kunnanjohtaja Esa Pötkönen.

- Meillä menee helvetin hyvin muutenkin, meiltä on lyhyt matka pendelöidä Kuopioon ja ottaa kaikki hyöty Kuopion ostospalveluista, liikunta- ja  kulttuuripalveluista jne. Asukasrakennekin meillä Siilinjärvellä on loistava tällaiseen maakunnan keskuskaupungin kuppaamiseen. Juuri sopiva suhde halvan tonttimaan perässä muuttaneita lapsiperheitä ja kynsin hampain omasta kunnasta kiinni pitäviä eläkeläisiä. Sitä paitsi Kuopion pitäisi olla kiitollinen meille, Kuopion lentokenttä sijaitsee Siilinjärven puolella eikä kenttä todellakaan pyöri vain Kuopion varassa. Juuri luin tilaston, jonka mukaan vuonna 2011 kentän kautta kulki 250 000 matkustajaa, joista ainaki 14 oli jäänyt Siilinjärvelle, Pötkönen sanoo.

Yhteistyöhankkeen puheenjohtajaksi valittiin Janakkalan kunnanjohtaja Hanna Mähonen. Yhteistyösopimuksessa sovittiin mm. että verenimijäkunnat aikovat kaikin keinoin säilyttää itsenäisyytensä ainakin vuoteen 2120 asti.

Liitospuheet naurattivat kehyskuntien johtajia.

Lue lisää

Journalistin toimituksessa ehkä kiusaamistapaus

Journalistiliiton ammattilehti Journalistissa epäillään työpaikkakiusaamista.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

"Kysymyksessä on jonkinlainen häirintä tai epäasiallinen kohtelu", kertoo avin työsuojeluinsinööri Irmeli Kurikka. Kyse on syytöksistä, jotka koskevat päätoimittajan toimintaa ja siitä aiheutuneiden tilanteiden selvittämättä jättämistä. (HS. 23.1.2013)

Jobin Postin saamien tietojen mukaan päätoimittaja on toistuvasti häirinnyt Journalistin toimittajia mm. piilottamalla heidän kyniään, kumejaan sekä muistiinpanolehtiöitään. Päätoimittaja on myös toistuvasti muutellut ilman toimittajien lupaa heidän tietokoneisiinsa asennettujen Adobe PageMakerin asetuksia ja käynyt vaihtamassa Microsoft Wordin kirjasinlajin Georgiasta Agent Orangeksi.

Lue lisää

Viikon TV-tärppi

Yle TV1:llä alkaa uusi sosiaalipsykologinen talk-show. "Huumoria sisältäväksi, mutta vakavaksi keskusteluohjelmaksi" kuvailtu ohjelma kantaa vetäjänsä psykiatri Fun Beermanin nimeä. Ohjelma on Ylen vuoden 2013 suurimpia satsauksia ja sillä kosiskellaan niin nuorta kuin vanhaakin yleisöä.

Tapasimme Fun Beermanin Ylen studiossa Pasilassa. Silminnähden hilpeällä tuulella oleva Beerman kertoo olevansa todella innoissaan ohjelmasta ja sen uniikista formaatista.

- Voin luvata, että tässä on jokaiselle jotakin. Tämä ei ole mikään tuiki tavallinen keskusteluohjelma vaan jotain ihan uutta. Vieraita ei ole kerrallaan vaan yksi, vaan niitä voi olla monta. Vaikka kymmenen. Ohjelmassa poraudutaan pintaa syvemmälle eikä pelätä käsitellä vaikeitakaan aiheita. Ohjelmaa on nyt kuvattu neljän jakson verran ja olen tosi tyytyväinen siihen mitä on saatu aikaan. Ohjelman konseptia on vähän vaikea kuvailla, mutta sanotaan nyt että siinä on sekoitus Punaista lankaa ja vanhan MoonTV:n ennakkoluulottomuutta. Itse pyrin olemaan aika pitkälti oma itseni, mutta tuon hahmooni vähän muutakin, ripauksen Dr. Philiä ja ropauksen GG Allinia, Beerman kertoo ja räjähtää nauramaan. Haastattelun lopuksi Beerman kuitenkin vakavoituu ja sanoo:
- Tämä on eka vuosi kun yle-vero on voimassa. Nyt on minulla ja koko Ylen tiimillä mahdollisuus näyttää, ettei kansalaisten verorahat mene hukkaan.

Fun Beerman YleTV1:n perjantai-illassa klo 21.00 alkaen 25.1.

Psykiatri Fun Beerman

Lue lisää

Tuomas Enbuske kohautti lausunnollaan

Toimittaja Tuomas Enbuske on kohauttanut tuoreimmalla lausunnollaan. Enbuske sanoi lauantaina 19.1. Aamulehden haastattelussa, että lahjattomat ihmiset voivat syyttää epäonnistumisestaan vain itseään. Uusliberalistisista mielipiteistään tunnettu Enbuske sanoi, että hänen kaltaisensa lahjakkaat ja varakkaat ihmiset ovat kyllästyneitä maksamaan verojen ja erilaisten tukimuotojen kautta lahjattomien ja köyhien elämää. Haastettelussa Enbuske kutsui rahansiirtoja rikkailta köyhille "perusteettomaksi kompensaatioksi" ja vaati tämän lopetettavaksi. "Olen omalla lahjakkuudellani ja ahkeruudellani luonut tieni nykyiseen asemaani ja vaurauteeni. Kaltaiseni ihmiset ovat kyllästyneitä laiskojen ja vähälahjaisten elättämiseen.", Enbuske sanoi haastattelussa.

Tuomas Enbukse on tunnettu urastaan radiossa ja televisiossa, mm. Kiss FM:n aamuohjelman toimittajana sekä televisio-ohjelma Far Outin juontajana. Viime aikoina Enbuske on profiloitunut Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtajana toimivan Matti Apusen myötäilijänä ja liikemies Björn "Nalle" Wahlroosin perseennuolijana.

Tuomas Enbuske Helsingin kirjamessuilla 2009.

Lue lisää

Yhdysvaltalaisten tietämättömyys järkyttää suomalaisia

Yhdysvaltalaisten tietämättömyys muun maailman asioista sai taas vahvistusta kuluneella viikolla. Suomalaiset iltapäivälehdet uutisoivat heti tiistaina Yhdysvaltalaisen sanomalehti USA Todayn maanantaina julkistamaa tutkimusta, jonka mukaan vain noin 1% haastattelututkimukseen osallistuneista puolesta miljoonasta USAn kansalaisesta osasi nimetä edes jomman kumman naapurimaidensa Kanadan (pääministeri Stephen Harper) tai Meksikon (presidentti Enrique Peña Nieto) päämiehistä. Vaikeuksia yhdysvaltalaisilla oli helpommissakin kysymyksissä, vain 28% haastatelluista osasi esimerkiksi nimetä kotiosavaltionsa pääkaupungin ja vain 5% yhden tai useamman naapuriosavaltionsa pääkaupungin.

Toimittajamme jalkautui kansan pariin ja kyseli ihmisiltä mitä mieltä he ovat USA Todayn uutisista. Pikainen gallup Helsingin rautatieaseman liepeillä osoitti, että suomalaisten mielestä yhdysvaltalaisten tietämättömyys maailman asioista on järkyttävää ja jopa pelottavaa. Yleisesti heitä pidettiin tyhminä, omaan napaansa tuijoittelijoina sekä itseriittoisina. Tulokset herättivät myös kysymyksiä amerikkalaisten koulutustasosta. Kysyimme myös haastatelluilta mitä mieltä he olivat eilisiltaisesta tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Viron presidentti Villu Tammen tapaamisesta. Useimmat eivät olleet kiinnostuneita politiikasta, mutta pitivät Suomen ja Viron välistä yhteistyötä hyvänä asiana.

Lue lisää

Kilpailu Soinin lähipiirissä alkaa

Kilpailu perussuomalaisten johtopaikoista on alkanut. Pelin avasi kansanedustaja Kaj Turunen, joka viime viikon lopulla ilmoitti olevansa ehdolla ryhmänjohtajaksi, kun eduskuntaryhmä järjestäytyy uusille valtiopäiville helmikuun alussa. Kollega Juho Eerola ilmoittautui heti Turusen tukijaksi. Eerola kehuu Turusta vuolaasti.
"Kaitsu on yhteistyökykyinen, mikä ei tarkoita sitä, että joku toinen ei olisi. Eurovaalit ovat tulossa ensi vuonna. Ryhmyrin [ryhmän puheenjohtaja] pitää pystyä debatoimaan ilman, että täytyy katsella papereita tai änkyttää", Eerola sanoo.

Eerolan linjausta ryhmän puheenjohtajaksi vaadittavista ominaisuuksista on pidetty yleisesti liian tiukkoina. Paperiin katsomattomuus ja selkeä puhekyky vähentää potentiaalisten puheenjohtajien määrän pariin-kolmeen. Änkytyksestä ja vaikeuksista tuottaa puhetta kärsivät lähes kaikki perussuomalaisten kansanedustajat. Tunnetuista perussuomalaisista mahdollisuus menisi mm. Pietari Jääskeläiseltä, Pertti "Veltto" Virtaselta, Ritva "Kike" Elomaalta, Juha Väätäiseltä ja  Pertti Oinoselta. Mikäli esteeksi tehtävään katsottaisiin vain änkytys, mutta ei esimerkiksi sössötys, nostaisi se mahdollisten ehdokkaiden joukkoon vielä muutaman henkilön, kuten Jussi Halla-ahon ja Johanna Jurvan.

Kaj Turunen elokuussa 2011.

Lue lisää

Perussuomalaiset hämmentävät valtuustoissa

Perussuomalaisten kuntavaalimenestys jäi odotettua vaisummaksi, mutta tästä huolimatta puoluekartta meni uusiksi usean kunnan valtuustossa. Kymmeniä vuosia valtaa pitäneet puolueet ja valtuustojen luottohenkilöt ovatkin olleet kovilla kun perussuomalaiset tunkeutuivat valtuustoihin ja tiputtivat sieltä ns. varmoja nimiä. Närää ja hämmennystä on herättänyt myös valtuuston työskentelytapoihin tottumattomien ja poliittisesti kokemattomien perussuomalaisten valtuutettujen käytös ja medialle antamat lausunnot. Vastavavuoroisesti perussuomalaisten leiristä on monessa kunnassa kuulunut soraääniä vanhojen valtapuoluiden sanelupolitiikasta ja vanhoihin kaavoihin kangistumisesta. Yksi tällainen hämmennyksen vallassa oleva kunta on Lapua, jossa perussuomalaiset saivat neljä valtuustopaikkaa. Lapualaiset perussuomalaisvaltuutetut Iisakki Lepistö ja  Antti Järvi peräänkuuluttavat niin omalta kuin vanhoiltakin puolueilta avarakatseisuutta ja uudistusmieltä.

- Meitä lapualaisia on usein sanottu sisäänpäinlämpiäviksi ja sisäsiittoisiksi ihmisiksi, junteiksikin. Avoimella yhteistyöllä ja keskustelulla valtuustossa meillä olisi hyvä tilaisuus omalta osaltamme näyttää ettemme sellaisia ole. Meidän täytyy näyttää muille kuntalaisille esimerkkiä, luottamustoimeen kun meidät on valittu, Antti Järvi sanoo.

Perussuomalaiset ovat Lapualla Keskustan kolmentoista ja Kokoomuksen yhdentoista paikan jälkeen kaupungin kolmanneksi suurin puolue neljällä valtuustopaikallaan.

Antti Järvi ja Iisakki Lepistö

Lue lisää

Viikon mielipide

Lue lisää

Tutkimus Helsingin Sanomista julkaistiin

Tampereen yliopisto on julkaissut tutkimuksen Helsingin Sanomien paperi- ja verkkolehdessä julkaistuista uutisista vuosina 2000-2011. Tutkimus on herättänyt paljon keskustelua media-alalla työskentelevien ja sitä opettavien keskuudessa. Tutkimus osoittaa kiistatta Suomen johtavan sanomalehden siirtyneen kymmenessä vuodessa vahvasti viihteellisempään suuntaan, mitä tosin osin selittää uutisten siirtyminen verkkoon. Verrattaessa vuosia 2008-2011 vuosiin 2000-2007 on havaittavissa viihde-ja urheilu-uutisten lisääntyneen ennen kaikkea ulkomaan- ja talousuutisten kustannuksella. Myös politiikasta uutisointi on yksipuolistunut. 

- Ei uutisoinnin painopisteiden siirtyminen kevyempiin aiheisiin ja viihteellisempään suuntaan ole pelkästään Helsingin Sanomien ongelma. Sama ilmiö näkyy oikeastaan kaikissa sanomalehdissä, ennen kaikkea myös perinteisissä suurissa maakuntalehdissä. Ilmiön kärjistyminen tosin näkyy parhaiten juuri Hesarin kohdalla, koska Suomen suurimman ja kauneimman kohdalla on totuttu vaatimaan laatua ja tietynlaista vakavuutta. Kaikilta osinhan nämä kriteerit eivät nyt Hesarikaan kohdalla enää päde, sanoo tutkimusta johtanut dosentti Sheikki Snellman Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksiköstä.

Helsingin Sanomista oltiin haluttomia kommentoimaan tutkimuksen tuloksia. Helsingin Sanomista tuli tänä vuonna Suomen yhdeksäs 7-päivää viikossa ilmestyvä tabloid-kokoinen sanomalehti sen siirryttyä 8. tammikuuta pienempään formaattiin.

Helsingin Sanomien paperilehdessä kymmenen eniten palstatilaa saanutta uutisaihetta, suluissa prosenttiosuus kaikista tutkimusaikana julkaistuista uutisista.

Vuodet 2008-2011
1. Urheilu, Jääkiekon SM-liiga                                                             (42%)
2. Urheilu, Jääkiekon MM-kisat                                                           (32%)
3. Urheilu, Salibandyn MM-kisat                                                          (5%)
4. Politiikka, Kokoomusta ylistävät artikkelit                                         (4%)
5. Politiikka, Kepua ja Perussuomalaisia arvostelevat artikkelit              (3%)
6. Viihde, Kritiikittömästi Helsinkiä ylistävät arvostelut                           (3%)
7. Kotimaa, kriitikittömästi maaseutu-Suomea arvostelevat artikkelit      (4%)
8. Viihde, Kritiikittömästi Vantaata arvostelevat artikkelit                       (3%)
9. Viihde, asenteelliset, tunteisiin perustuvat kolumnit                              (3%)                
10. Kotimaa/Politiikka, asenteelliset, uutisiksi naamioidut mielipidekirjoitukset   (3%)

Lue lisää

Kaappari

Arvio:

Aleksi Mäkelä: Kaappari

Aleksi Mäkelältä uusin ohjaus Kaappari tuli teattereihin18.1.2013.
Mäkelän uutuus on tositapahtumiin perustuva komediallisia aineksia sisältävä jännityselokuva vuonna 1978 tapahtuneesta lentokonekappauksesta. Kaappaja Aarno Lamminparrasta näyttelee Kari Hietalahti, ja hyvin näytteleekin. Hietalahti näyttää olevansa suomalaisen näyttelijäkartan kameleonttimaisin esiintyjä, "Hissu" vetää roolinsa alusta loppuun Kesämiehen intensiteetillä, pitäen kuitenkin roolissaan Tervasaaren kesäteatterimaisen aitouden. Ja eivät jää kauas muutkaan päänäyttelijät. Aake Kalliala tuo lentäjän rooliinsa ripauksen Pulttiboisin askartelijakaverusten Yrpää sekä hieman Kotikadun Mauria, yhdistelmä on vastustamaton ja toden tuntuinen. Kallialan ja toista lentäjää näyttelevän Jussi Vatasen kemiat pelaavat loistavasti läpi elokuvan, kokemattomampi Vatanenkin on pystynyt jättämään Mr.Mallorcan maneerit taakseen ja nyt viimeistään todistaa sen mistä Kimmo jo antoi viitteitä - Vatanen on nuorten suomalaisten näyttelijöiden ehdotonta ykköskaartia. Kokonaisuutena elokuva on erittäin toimiva, eikä tietenkään vähiten mestariohjaaja Mäkelän ansiosta. Mäkelä todistaa viimeistään nyt, että Vintiöt, Shampanjaa ja vaahtokarkkeja sekä Esa ja Vesa - auringonlaskun ratsastajat eivät olleet onnenkantamoisia. Täydestä viidestä tähdestä puolikkaan vie vain ja ainoastaan Jasper Pääkkösen poissaolo, kovasti kaipasin myös Juha Veijosta.

Tähdet: 4,5

Katso elokuvan traileri:

Lue lisää

Kokoomusnuoret ratkovat ongelmia urakalla

Kokoomusnuorten liittokokous marraskuussa 2012

Kokoomuksen Nuorten Liitto on puheenjohtajansa Antti Häkkäsen johdolla ilmoittanut ratkaisseensa kaksi viime aikoina kovasti esillä ollutta ongelmaa kerralla. Vanhustenpalvelulain yhteydessä paljon puhuttu sitova hoitajamäärä sekä aika ajoin keskusteluissa pinnalle nouseva eläkeiän nosto saataisiin Häkkäsen mukaan hoidettua Kokoomusnuorten kehittämällä "seniorioppisopimus-järjestelmällä". Järjestelmän ajatuksena on muutaman viikon tehokkaalla oppisopimuskoulutuksella kouluttaa palvelutaloissa asuvat vanhukset hoitamaan toisiaan.

- Eläkeikä nousisi ja vanhukset saataisiin tuottavaan työhön. Jokaiselle vanhukselle saataisiin omahoitaja, sitovaksi hoitajamääräksi voitaisiin vaikka määrätä juuri tuo yksi per vanhus, Häkkänen sanoo.

Häkkäsen mukaan asiasta on jo keskusteltu alustavasti Kokoomuksen eduskuntaryhmän Petteri Orpon kanssa, joka on näyttänyt lakialoitteelle vihreää valoa, aloite aiotaan Orpon mukaan valmistella ja tuoda sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn nopessa aikataulussa.

Toimituksemme teki aloitteen tiimoilta myös pikaisen soittokierroksen hoiva-alan suurimpien toimijoiden johtajille. Attendo Oy:n, Mainio Vire Oy:n, Mikevan ja Mehiläisen johtajat olivat iloisesti yllättyneitä Kokoomuksen esityksestä ja pitivät sitä positiivisena piristysruiskeena alalle. Kaikkien yritysten johtajat kuitenkin korostivat sitä, että vaikka lakialoite menisikin läpi ja hoitolaitosten asukit koulutettaisiin hoitohenkilökunnaksi, ei se silti tulisi juurikaan näkymään hoitopaikkojen hinnoissa. "Ilmaista lounasta ei ole olemassakaan" -slogan toistui useammankin hoivapalveluja edustavan päällikön kommenteissa. Heidän mukaansa mahdollisia säästöjä söisi mm. jatkuva offshore-yhtiöiden perustaminen ja hallinnointi ympäri maailmaa sekä verojuristeille maksettavat palkkiot.

Lue lisää